tiistai 4. syyskuuta 2012

Joenyö

Tiedän postauksen olevan `myöhässä`, sillä joenyöhän oli viimeviikon perjantaina. Mutta silti: Täältä tulee!

Tarkoituksena oli alunperin lähteä ystäväni kanssa. Asiasta oli sovittu, mutta hänen koulu juttunsa tulivat päälle, ja eipä koko kaveri ollut Joensuussa tuona yönä. Noh, sitten oli tarkoitus lähteä tyttöjen kanssa. Tulin kipeäksi ja totesin, että käyn vain katsomassa Kings & Kerosenen ja lähden takaisin mökille nukkumaan. Se suunnitelma muuttui myös vähän. Kävin perheen kanssa La Passionessa syömässä, mistä sitten ryntäsin ilosaareen, Kings & Keroseneä katsomaan.

Suuri kiitos Kings & Kerosenelle Mahtavasta keikasta!! Vaikea sanoa edes mitään, kun tulee vain niin hyvä fiilis, kun muistaa esityksen:) Jopa kipeä, väsynyt ja hivenen surullinen suunnitelmien muutoksista, piristyi. Kiitos siitä! Kuvia tuli räpsittyä aika kohtuudella, semmoiset lähemmäs  80. Tässä muutama nyt. Muisto on jotain niin parhautta, että sen pidän itselläni ja komennan teitä vain menemään herrojen keikalle!

Photobucket


Photobucket

Photobucket


Photobucket

Photobucket


Photobucket


Photobucket

Photobucket


Photobucket

-Liisa-

sunnuntai 2. syyskuuta 2012




Se on vain suolaista vettä

Noniin. Itketty nyt aika paljon, saatu kamat ( suurimmalta osin) kaupunkikämppään. Huone on aika katastrofaalisessa kunnossa. Kesällä kun oli tarkoitus vaihtaa tapetit ja maalata seinä. Eipä ollut sille hommaille aikaa. Pitäisi jaksaa siivota koko paikka aivan kunnolla. En viitsinyt edes  vaatteitani purkaa, sillä ajattelin käydä koko vaatekaapin läpi, ennen kuin heitän komeroon yhtään mitään. Katsotaan mikä päivä sen jaksan tehdä, sillä huomenna tarkoitus siivoamisen lisäksi olisi käydä kirjastossa, kirjoittaa mielipideteksti, tehdä englannin projektityö ja tiistaina taas tyttöjen kanssa syömään. Yksi hyvä puoli kaupunkiin muuttamisessa, helpompi lähteä ulos illalla:)

Ja siis kyllä, mie itkin kun jouduin muuttamaan kaupunkiin. En halunnut lähteä mökiltä pois. Noh täällä ollaan ja sinne kaivataan. En rakastu ihmisiin vain paikkoihin. 3 vuotiaana jätin sydämeni Skotlantiin ja nyt tänä kesänä tajusin, että olen aina rakastanut mökkiä ja myös Irlanti jätti haavan sydämeen.

Yritetään tässä piristyä ja tehdään shmootie jäätelön kera.

Illan jatkot
<3 :=":" liisa="liisa" p="p">

Kylmä. Niin sisältä kuin ulkoakin

Tässäkö tämä nyt sitten oli? Kesän loppu? Olisi aika pakata laukut ja muuttaa takaisin kaupunkiin, en tahdo, en halua, enkä jaksa. Voisin asua mökillä vuoden ympäri. Koulumatka tosin on niin vaikea, että pakko muuttaa taas kaupunkiin. En halua siihen loukkoon. Kerrostalojen ja mustan asfaltin viidakkoon. Kylmään katuvalojen täplittämään maisemaan. Haluan muuttua erakoksia ja lukkittautua tänne.

Se tunteilusta, lisääkin löytyisi, mutta siellä päässä ei taida olla ketään sitä etsimässä. 
Perjantaina oli joenyö, ja kiitos viikolla olleen flunssani kävin vain syömässä perheen kanssa ja katsomassa Kings & Kerosenen ilosaaressa. Siitä lisää joskus, kun ylös pääsen ja jaksan taas. Nyt tuijotan vain koneen näytön lävitse ulos ja haluaisin itkeä. En halua pois...

<3: br="br" liisa.="liisa.">

Onko olemassa mitään mikä piristäisi?!