Saksan koe oli taas lottoamista, mutta muuten oikein viihdyttävä ja hiljainen koe. Kokeen jälkeen sain kyydin kotia kaverilta, kotona sitten katselin Jamie Oliveria ja ihmettelin mitä niin ihanalle ja positiiviselle britti kokille oli tapahtunut. Noh, ehkä vain tuossa jaksossa?
Takaisin koululle matikan tukariin ja sieltä taas kaupan kautta kotiin. Olipa muuten kummalliset ostokset. Avokaado, omena, feta-juustoa ja geisha patukka. Tavallisesti ronttaan kotiin vain herkkuja(siis makeita ja epäterveellisiä naminamimums herkkuja) teinpä sitten ihanan avokaado,paprika,tomaatti, feta-salaatin. Ainiin... Se jäätelö... Ostinhan mie sen jäätelönkin ja tein pirtelön, mutta eikös pirtelö lasketa maitotuotteeksi ja näin terveelliseksi?
En osaa todennäköisesti yhtään todennäköisyyksistä huomenna, kun lähdin vielä kävelylle ja kirjastoon. Kirjastosta mukaan tarttui Angie Sage:n Septimus Heap sarjan Saari. Aivan ihastututututtava kirja sarja. Löytyy lastenosastolta ja on suloista lasten hömppä fantasiaa. Kirjastolta kipitin kaupunkiin ja monta päivän piristystä. Suosikkina ehkä se mainio rastapää anttilassa. Hymyili ja tuijotti ja sitten silmiin katsoen huudahti miulle kovaan ääneen WAU! Hymyhän siinä huulille tuli. Sokkarilta päädyin ostamaan vaalean huulipunan once in a life time tuokin pitää omistaa. Näin myös sitten yhden todella hurmaavan tyypin. Häntä näkee aina kaupungilla ja oi ne silmät! aivan ihanat ja loistaa niin veijarimaisesti! En siis ole tehnyt puoli piruetteja ja kummallisia hymyjä hänen takiaan en nyt sentään! Ja yllätys yllätys päädyin taas kauppaan... Cittarista kävin. Ostamassa päärynäomenen. Pari hauskaa asiaa kaupan kassalta:
1. Kassojen vieressä olevat pakaste altaat, janiihin ilmestyvät kummalliset asiat. Myyjät viene niihin. Asiakas ei haluakkaantuotettasyystätai toisesta, myyjä vie sen sitten siihen.
2. Tuli mieleen se välikapula hommeli siinäliukuhihnalla, että joskus kilttinä tyttönä olin sen laittanut, mutta eipä kelvannut seuraavalle asiakkaalle ja heti perään (max 5cm ero) piti se itse laittaa. Eikä kyseessä edes ollut pikku lapsi vaan aivan normaali nuoriaikuinen.
3. Mie yritän ollakohtelias kassalla= tuhatkertaa jokaväliin vain kiitoskiitoskiitos. Piti kassacittarissa minuu vähän kummallisena.
Nyt vielä huonot kuvat iPädilla ja teetä kwittämäänjajotain hyvää mussuttamaan!
Niin ja vielä se, että suosittelen lämpimästi hankkimaan Irlantilaisen ystävän! Itse pelkään että miun irkku kaveri on jounut itsensä taas ojaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Sana on vapaa :)