lauantai 15. syyskuuta 2012

Paloja

Elämä koostuu paloista, osaako kukaan silti kasata niistä kokonaista?

On pieniä ja suuria, hyviä ja pahoja. Ja nyky maailma sekoittaa kaiken. Kaikki on moninkertaista peilikuvaa. Vääntyneitä heijastuksia ja särkyneitä kohtia. Kuva ei ole ikinä kokonainen. Se on vain ahdistava vanha peilitalo. Hassuja peilejä joissa näyttää pitkältä, hoikalta, lyhyeltä, läskiltä, mielipuoliselta ja pelottavalta.

Ja nuo peilit ovat tummeutuneet ja sumenneet, hajonneet ja vääristyneet. Rikki lyötyjä, mutta onnen sirpaleilla siunattuja. Sirpaleet tuovat onnea. On onnea olla hajonnut sisältä? Niinkö?

Nyt elämän mukavia paloja mokkapaloja. Menen suihkuun ja teen mokkapaloja, suklaa on se liima mikä pitää tämän naisen koossa.

Sitä ennen: Blood On The Dance Floor - Rise and Shine




Ehkä katson liikkuva linna elokuvan, syön mokkapaloja ja juon frezzaa. 

-Liisa-

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sana on vapaa :)