Miksi sateenvarjoon on maalattu hattaroita?

Äidinkielen tunnilla piti tehdä pieni kirjoitus lämppä. Opettaja heijasti kuvan kolmesta pikku tytöstä, joista keskimmäinen oli lyhyin, taululle. Heillä kaikilla oli valkeat kaavut päällään ja enkelinsiivet selässään. Kuva oli otettu takaa päin, joten kasvot eivät olleet näkyvissä. Käsky kuului :- Kirjoittakaa, novellia, avaavaa tekstiä, tulkintaa, mitä vain, vaikka runo! Sitten tekstit luettiin pienissä ryhmissä/ pareittain. Ystäväni kirjoittivat positiivisesti enkeleistä ja arjen harmudesta ja siinä olevista valopilkuista yhdellä kappaleella, itse vähän innostuin asiasta ja tämän sain aikaan parissa minuutissa. Olenko vääntynyt vai mikä, kun tälläistä saan aikaan? 

Onko enkeleitä olemassa? Onko kuva sairas vertaus siihen, kuinka jokainen on elämän arkienkeli. Pieni, kärsinyt, nuhruinen kiitos tämän elämän jonka ihminen on tuhonnut. Enkelit ovat kuolleita ihmisiä, tai taruhahmoja jotka muistuttavat ihmisiä ja suojelevat heitä. Ja ovat niin helvetin pyhiä ja ihania ja kaikke suloista ja puhdasta. Vaikka ovatkin rinnastus universumin kamalammista asiasta. Ihmisestä. Tautipesäkkeestä joka on luonut maailmanlaajuisen dystopian, ihan vain olemassa olollaan ja sillä varjolla, että ihminen nyt vain on älykkäin ja kuningas laji. Ja ketkähän ne tuhoaa maailman jossa itse elävät?

Päädytään sitten enkeleiksi taivaaseen. Lupaan itse nauraa sitä näkyä joka muodostuu ihmisistä, jotka kuoltuaan istuvat enkeleinä pilven reunalla ja katsovat tyhjyyttä, koska maapallo on tuhoutunut, eivätkä enkelit sitä onnistuneet pelastamaan, koska itse olemme enkeleitämme. 

Valolla ja ilolla ja kiltteydellämme (enkelten perus piirteet?) yritämme peitota sen tuhon jonka olemme itsellemme aiheuttaneet, elämme vain yhä suuremmassa ja pehmeämmässä valheessa. Voimme syyttää kaikesta pahasta, jolta enkelit eivät meitä pelasta, vain itseämme ja tekojamme. Emme ole enkeleitä sen enempää, kuin kivi joka leikkii norsua, jolla on sateenvarjoon maalattuja hattaroita. 

Luukku nro. 13

Heips^^

Kouluni joulu gaala on ensiviikolla

 ja löysin ihanan mekon lisäksi jotain aivan hulvattoman ihanaa;)

GLITTERIÄ!

Oikeasti, jos on joulu pitää olla glitteria ja hohdettä ja blingiä

Ja gaalaan jos minne se sopiikin

Teemana kun toimii taika talvi

Tämmöisen siis löysin Lindexistä

Glitter suihke on tarkoitettu niin iholle kuin hiuksillekkin.

Pelleilen sillä nyt pari päivää ja päätän mihin sitä laitan.

Luukku nro. 12

ANTEEKSI!

Taas myöhässä, pitäisi tehdä varrmaan selvitys miksi asiat ovat myöhässä ja hiljaiseloa on ollut koko syksyn mutta nyt  eniveis ja luukku nro. 12

Väsäilen taas tytöille kortit, arvatkaa kenen kädet on peittyny punaiseen glitter liimaan? 

Luukku nro.11

Joulu ihminen henkeen ja vereen?
Olen nyt ollut riidoissa yhden törkeimmän ystäväni kanssa ja olin jo valmis luopumaan omista periaatteistani ja ylpeydestäni, koska mielestäni jouluna ei saa tapella.

Onko teillä samaa, tai samankaltaisia, asioita joulusta? Itselleni joulu on aina rauhan juhla. Silloin kaikilla tulee olla hyvämieli ja rauhallinen olo. Vihaan jo muutenkin riitoja (rakastan kyllä riidellä, mutta pitkään jatkuneena ja oikeasti vahingoittavana se on musertavaa) mutta varsinkin jouluna ja joulun alla en voi niitä sietää. Se ei kuulu jouluun.

Kiitän ja kuittaan.

Luukky nro.10

Kymmenen jouluista faktaa miusta

1. Alan odottaa joulua jo heti uudenvuoden jälkeen

2. Lempi joulu leivonnainen on piparit tai joulutortut tai hannarit:3

3. Joulun ihanin tuoksu on kuusipuun tuoksu ja kynttilät

4. Aatto aamu on ainoa vapaapäivän aamu koko vuonna, jona suostun mukisematta 

heräämään aikaisin, katsoakseni joulupukin kuuma linja-ohjelman(Lumiukkoa ei ikinä IKINÄ jätetä katsomatta)

5. Uskon joulupukkiin

6. 25.12 on päivä jolloin oleilen koko päivän yöpuvussa ja syön suklaata

7. Yleensä lihon jouluisin 1-3kg...

8. Rakastan joulu leffoja, varsinkin lasten leffoja:3

9. Glögi on ihanaa, ennen tykkäsin vain vaaleasta glögistä, nykyään rakastan punaista:3 Ja paljon rusinoita ja kokonaisia manteleita miulle kiitos namnam!

10. En ikinä kyllästy joulu lauluihin!

Luukku nro.9

Jäi välistä.

Pahoitteluni asiaan.

Tässä koneen web-kameralla otettu kuva jouluisista kynsistäni, jotka väsäsin pikkujouluihin:)

Eikös vain, että jouluun kuuluu punainen kynsilakka? ;)

Luukku nro.8

Puhukoon puolestaan:D

Älkääkä naurako! 

Hyvää kahdeksatta päivää^^

Luukku nro.7

Hyvää itsenäisyyspäivän ja pikkujoulujen jälkeistä 'minä-en-nouse-mitä-tuli-tehtyä-en-juo-argh' päivää. Pääsin mökille juomaan glögiä ja nauttimaan joulu suklaita ja marmelaadikuulia ja kynttilänvaloa. Nyt menen nukkumaan ja ihmettelen huomenna huomista.

Luukku nro.6

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Ryntäilen tässä kohta pikkujouluihin, hauskaaka rauhaisaa iltaa kuka nyt onkaan kotiin jäämässä!:)
Söpöstä mukista on aina söpömpi nauttia hyvää kuumaa juomaa, etsikää siis tänä iltana kotinne söpöin muki ja keittäkää kaakaota tai teetä tai kahvia:)

Luukku nro. 5

Heips^^
Joulukuun viides on täällä, huomenna itse ryntään pikkujouluihin, eli toivokaa että ehdin aamusta tehdä seuraavan luukun.
Tänään kumminkin haluan jakaa kuvan lumienkelistä, jonka näin puistossa.
Itse ikuisena lapsena rakastan joulussa juurikin odotusta ja jännitystä.
Leikkejä ja pelejä ja kaikkea lapsen omaista.
Tänä vuonna voisi mökkipihaan tehdä lumienkeli ketjun:3

Luukku nro. 4

Ja minä itkeäpillitän täällä:) Ketään muuta joka herkistyy jouluna? 

(Ja hei olisiko intoa luukkuun jossa arpoisin jotain?) .

Luukku nro. 3

Samalla pieni lahjavinkki ja vinkki miten huulet saadaan näyttämään jouluisemmalta:)

Paljon pusuja!

Joko itseleen hemmotteeluun, tai sitten ystävälle/siskolle yms. lahjaksi. The Body Shopin ihanat huulibalsami/rasvat. Joulun alla myymälöihin tulee ihanaakin ihanampia kausituotteita. Yläänsä jouluna tulee juuri suklaa, vanilija, karpalo, inkivääri sun muut jouluiset tuoksahdukset. The Body Shopin tuotteet ovat laadukkaita ja sopivat täydellisesti pieniksi lahjoiksi. It se sain kyseisen huulirasvan vuosi sitten. Enimmäkseen käytän sitä talvella huulipunien päällä. Pakkasella kun huulet kuivuvat niin helposti. Samalla saan vähän säihkettä ja kiiltoa huuliini;)

Kuten näkyy, viimevuoden erässä oli glitter hippuja mukana. Huulirasvatkin siis vaihtavat vuosittain ulkoasuansa.

Murtua

Yritetään olla romahtamatta, yritetään olla särkymättä.
Ei miun polvet vaan enää kestä.
Sydän ei tunne, eivätkä silmät näe.
Kynnet raapivat,mutta se on vain harha.
Harha paremmasta maailmasta, paremmasta paikasta ja tunteesta.
Väärät miehet, väärät sanat, väärä päivä ja nurja pullo.
Hylkiö.
Se minä olen.
Vailla vihaa, vailla mitään ja samalla vailla kaikkea.

Älä lähde.
En pyydä.
En pysty.
Enkö halua?

Onneksi värit varoittavat ja voin kääntyä ympäri.
Kääntää katseeni, tai edes peittää pelkoni.

Ehkä minä lähden tällä kertaa?
Sovitaan ettei kumpikaan katso taakseen.
Et sinä katsoisi.
Minä tietäisin sen.
Varmistaisin asian.
Murtuisin.

Luukku nro.2

Heippa tonttuset!

Jatketaan viimevuoden linjalla, eli pieniä tylsiä joluluukkuja. Syynä on kouluhommat ja kolmesataaseitsemänkymmentäviisi burn outia:) Rupean nyt tekemään kivsumpia(toivonmukaan) luukkuja, ehdotuksia tietenkin saatte heittää! 

Joensuussa ainakin on ihan valkoista jo:) Ihanan jouluinen tunnelma, varsinkin näin illalla suklaan, kirjan ja teen kanssa^^ 

Viilto

Tietyllä tavalla tulen aina välittämään sinusta, olisin halunnut laittaa r-alkuisen sanan mutta siihen en kykene. Satutit sitten miten paljon,olen itsetuhoinen ja tahdon että satutat lisää,jos se vain on se keino miten pysyt elämässäni. Hakkaa, potki, nälvi, hauku, revi ja riuhdo. Mitä enemmän satutat sydäntäni sitä paremmin tiedän, että merkitsen sinulle jotakin. Vaikka vain vihaa. Sekin on tunne. Välinpitämättömyys ei ole.

Voit kuvitella minut nurkkaan pieneksi mytyksi joka itkee, tärisee,muttei hengitä. Aina kun päätät jättää minut huomiotta. En osaa olla kaunis, älykäs,hauska,mukava,ihana ja helposti rakastettava. Ei yksikään mies minusta tykkää. En pyydä että sinäkään tykkäisit. Sillä tiedän sinun vihaavan minua. Silti pyydän, että ymmärtäisit, mitä enemmän huudan, haukun, olen ärsyttävä sitä enemmän haluan huomiotasi. Tarvitsen sitä, en edes itse tiedä miksi. En vain osaa elää ilmankaan.

Anteeksi en osaa pyytää.

Kun hengittäminenkin sattuu

Se sattuu, se pistää, se ahdistaa nurkkaan kuin mörkö. Se ei päästä pois. Romahdat ja vajoat omaan mielesikoomaan. Jäät jumiin ajatuksiin, joita ei edes ole. Saat pelkotiloja asioista, jotka eivät ole todellisia. Et saa mitään aikaiseksi, ajatukset harhailee haluat polttaa jok'ikisen sillan ympärilläsi. Etkä edes tiedä mistä senkään aloittaisit.

Haluaako joku tehdä miun filosofian portfolio työt? EI niitä ole kuin 7 ja palautus huomiseksi ja ei , en pysty kertomaan 1-2 sivun mittaisessa esseessä miki muumilaakso on/ ei ole utopia. Olen itkenyt silmäni puhki ja aristaviksi. Enkä jaksa, ja satutin ties ketä tai en ketään. Tavallaan halusin satuttaa, koska se olisi sentään tunne. Mina kohtaan. Viha. Mutta vastassa olikin vain välinpitämättömyys. Kiitostästä. Ehkä Muumilaakso onkin utopia juurisiksi, että kaikki siellä asuvat ovat lapsenomaisia ja yksinkertaisia. Siellä eletään yksinkertaisesti ja mukavasti. Muuttaisiko joku kanssani sinne? Marjapensaan alle tai muumimamman hillokellariin? Saa ilmoittautua huonetoveriksi^^ Olisihan minulla toive kuka teistä tulisi mukaan, mutta ehkä tämä teksti on liian epäselvä ja absurdi (tiedä häntä käykö sana tähän mutta eräs ihana ihminen käyttää sitä, niin minä myös) jotta sitä voisi seurata, mutta ei se haittaa. Tuletko mukaani Muumimamman hillokellariin ja kakku kesteille uimahuoneeseen? 

Luukku nro. 1

Heipaa piänet! On aika avata joulukalenteri! Tänä vuonna (kuten melkein joka vuosi) omana suklaa joulukalenterinani toimii Fazerin klassinen suklaa kalenteri. Millaiset kalenterit teillä on? 

Eihän joulua VOI elää ilman suklaata. Jouluna kauppoihin tulee ihanaakin ihanammat suklaat! Suurmipana (tai ainakin yhtenä) suosikkina Fazerin piparisuklaa joka on huimat 300g painava ihanuus. Nomnomnom! Nyt jos et ole maistanut kyseistä suklaata mars kauppaan! :) 

Mikä Taruolento Olet?

http://www.avatv.fi/minisaitit.shtml/ennustaja/testaa_itsesi/mika-taruolento-olet-testaa/2011/08/1379536#cd2ce6

Feeniks

Feeniks on muinaisen Egyptin mytologiassa myyttinen, pyhä tulilintu. Se on jälleensyntymisen, kuolemattomuuden ja kuolemanjälkeisen elämän symboli. Feenikslinnun kyynelissä on parantavaa voimaa.

Feenikslinnun sanottiin elävän kerrallaan joko 500, noin tuhat tai 1461 vuotta. Tarinan mukaan punakultaisissa höyhenissään hehkuva feeniks rakentaa itselleen kanelipuun oksista pesän ja sytyttää sen, jolloin pesä ja lintu itse palavat roihuten tuhkaksi. Tuhkasta nousee uudestisyntynyt feenikslintu.

Feeniks-ihminen kasvaa ihmisenä läpi elämän. Hän tulee aina paikalle jos ja kun joku kaipaa kipeästi apua. Varo marttyyrimaista asennetta!



That's me. Jotenkin olen ruvennut taas olemaan koneella enemmän kuin iPadillani. Positiivinen vai negatiivinen juttu? Teen enemmän nyt blogi hommia, ja muita netti osoitteitani missä olen. Mutta samalla istun monta tuntia samassa asennossa putkeen. Ehkä siis huono juttu, mutta kuiteskin.

Aina kun päädyn koneelle ja tylsisty/odotan jonkin latautumista rupean tekemään mtv3 testaa mikä olet! Testejä. Jotenkin koukuttavaa? Osuvat yllättävän hyvin aina oikeaan, vaikka nuo tulokset ovatkin aina vähän ympäripyöreitä. Silti niitä on jännä tehdä, niissä oppii omalla tavallaan itsestään paljon. Pitää vastata kysymyksiin omista heikkouksista ja vioista hyvien puolien rinnalla ja tajuaa kuinka epätäydellinen onkaan ihmisenä. Tästä pystyy aina kasvamaan, tämä tie ei ole vielä lopussa vasta tienhaarassa. Jos sinulla on tylsää suosittelenn tekemään noita pari. Jos teet kyseisen Mikä Taruolento Olet- testin olisi hauska kuulla minkä tuloksen sait! Kommentin voi jättää tuonne alapuolelle:)

Kiitosta ja illan jatkot!
-Liisa-

En tahdo lähteä, mutten kykene jäämäänkään

Kädet jäätyy. Sydäntä en omistakkaan. Mutta nyt tuntuu helpommalta hymyillä. Ehkä se viimeinen hymy, mutta hymy se silti on. Saan siitä voimaa ja tahtoa jatkaa. Enää en pelkää. Asioita on vähemmän mielessä. Vaikka selkään sattuukin kaikesta painosta, jaksan taas. Osaan taas tanssia, sormet ovat kotonaan näppäimillä ja mieli lentää.

Ensilumen myötä elämä muutuu. Katsotaan minne täällä nyt päädytään. En halua päätyä kenenkään käsille, osaan tanssia ja pyöriä nyt yksin. Ehkä on vain oikea aika päästää irti. Voin pitää kädestäsi kiinni, mutta käsivarsillesi en retkahda.

On niin monta ihmistä joille haluaisin puhua, joihin haluaisin tutustua kunnolla. Osa koulussa, osa kahvilassa, osa netissä, osaa en edes ole tavannut vielä. Voisimmeko me puhua? Tutustua? Ei ihastuta, ei karata yhdessä, vaan luodaan oma salainen paikka minne piiloutua ja pitää toisen kädestä kiinni, ihan vain kädestä kiinni pitämisen riemusta. Haluan niin paljon puhua sinulle, olet mielenkiintoinen ja ihana. Toivottavasti tämä ei ole tyhjä toive.

Olen myös ruvennut miettimään taas Joulukalenteria tänne blogin puolelle. ( TIEDETÄÄN nyt on vasta lokakuu, mutta silti hyvä olla joissa) Olisiko teillä kiinnostusta taas ihmetellä joulukalenteria 24 päivää? Tai noh, minähän teen blogissani mitä haluan, mutta noin korrektisti kysyttynä.

Illan jatkot ihanaiset
-Liisa-

Happy news!

Just in simply way!

Fuck It is my new blog which is compleatly in english. That also means that this blog is going to be back in finnish again. I want to make things easier for me so if you like to read about me and my life and y texts in english click here! Texts are going to be a bit different between these two blogs obviously but try to handel it:)

Elikkäs siis, tein toisen (TAAAAS) blogin joka on nyt siis kokonaan englanniksi ja tämä blogi palaa olemaan kokonaan suomeksi:)

I am alive

Hi, sorry for being so lazy. I kind of wanted to just tell you guyes that I am alive. So don't worry, or probably you even didn't do that, but anyway.

I started my own blackhole, Tumblr. I am not sure will I ever link it here. If you want it just ask:) Also I got a new addiction(besides Tumblr and Twitter):/ YouTube and YouTubers... Gosh I'm in lööööööve. Also I am kind of wondering should I make a video? Leave me a comment what would you think about it:) I would love to have my own YouTube channel and vlogs and everything but I am a bit unsure about it. Any ideas?:)

And yes, I am trying to do a comeback here too! I finally found my camera's charger which is awesome! So I can start takeing pics again:) Would you like to see them?

I know, I know. I have been an awfully long time quiet... Kind of started to scare this place. But well just let me know what you would like to see more:) I am open for everything.

And now sweetie pie fluffy bubbles we are going to bed and to sleep:)
Nightylinight!

Find me

Mieluummin olisin sinun satutettavana, kuin itseni. Enää en tiedä teinkö väärin vai oikein. Tää sattuu enemmän. En voi ottamaan takaisin sitä minkä tein, tai voisin mutten pysty. Olen liian ylpeä ja itsepäinen, tarvitsen sinut tappelemaan minusta. Älä tee kuten minä käsken sinun tekevän, saatan olla väärässä. Miulla ei ole sydäntä, voin helposti sulkea silmäni. En välttämättä huomaa mitä sen takia tapahtuu. Tarvitsen sinua. Tarvitsen myös sinun tarvitsevan minua. Tiedän että se on tyhjä toive mutta... Kiltti muista, voit aina löytää minut täältä, jos todella niin haluat. Älä pelkää minua.

---------------------------------------------------------------

I would rather be hurted by you, than by myself. Now I don't know did I do the wrong or the very right thing. This hurts actually even more. But I can not take it back what I did. Or I could, but I can not. I am too broud and stubborn. I need you to fight for me. Don't do like I tell you to do, I might be wrong. I don't have a heart, I can close my eyes. With out noticing what happens 'cause of it. I need you. And I need you to need me too. I know it is a empty wish but... Please remember you can always find me if you really want to. Do not fear me.

I bet no one cares

Moi.

Enpä ole aloittanut postausta pitkään aikaan moikkauksella. Miksihän? No, ehkei sillä ole niin paljoa väliä. Elämä on tällä hetkellä ihan sekaisin. Osa asioista on niin henkilökohtaisia, etten niitä tänne vuodata. Osa syynä on stressi ylppäreistä. Ensi tiistaina on enkun kuuntelu. Jos samana päivänä ei olisi tanssi harkkoja, menisin alkoon ja ostaisin aivoja nollaavaa. Pakko vain odottaa, että syksyn kirjoitukset ovat kokonaan ohi. Sitten annan olla ja otan lomaa tästä mailmaata. Pitäisi varmaan löytää laskimen laturi...

-------------------------------------------

Hi.

I haven't started for a while like this. Why? Well maybe it does not matter so much. At the moment my life is fucked up quite badly. Some of the things are so personal to me that I won't tell them here. Some things why my life is fucked up is 'cause of the final exams that are coming. Next Tuesday is listening comprehension test. If I wouldn't have dance lesson at the very same day I would go to buy some booze to reset my brains. But I have to wait untill all exams are over from this Autumn. Then I let it be and take a small holiday away from this world. I probably should find my calculator's charger...

Like we would care when they broke our hearts

Oikeasti, minä en välitä olen valmis luovuttamaan. Se olisi niin helpompaa. Kuten tee kutsut Hullun Hatuntekijän ja Rusakon luona. He vaihtoivat kuppeja, kun ne menivät likaisiksi. Eivätkä pesseet niitä. He vain siirtyivät eteenpäin. He eivät edes välittääneet siitä seikasta, että Rusakko siirtyi Hatuntekijän paikalle, saaden tämän likaisen kupin. Silti he vain lauloivat hyvää syntymättömyys päivää sulle. Hymyilivät katsomatta taakseen. Voinko saada ylösalaisin olevat teekutsut ja jatkaa vain?

---------------------------------------------------------------------------------------------------


Honestly I do not care. I am ready to give up. Just let it go. It would be so much easier. Like at the Tea Party with Madhatter and the rabbit. They chanced the cups, never washed them. They just moved on. They did not care about the fact that when Hatter moved on Rabbit took his place and dirty tea cup. Still they were singing happy unbirthday to you. They smiled, without looking back. Can I have a upsidedown Tea Party and just go on and on?

Tanssitaan taivaankannen halki

Tanssitaan taivaankannen halki, pyöritään tähtipölyssä ja hukutaan kyyneliin. Ei tiedetä miksi itketään, kunhan vain itketään. Enää ei ole väliä syyllä. Ei seurauksella. Ei oikeastaan kyllä kyyneleilläkään. Kunhan itketään. Vaikka miten luottaisi omiin jalkoihinsa, ne ovat ne joilta lopulta kaatuu. Jos ei luota mihinkään, kehenkään, onko missään enää pelättävää? Vai kasvaako pelko sen mukana?

Kasvoi tai ei, silloin kun olet tyhjä, aamuaurinko aukioiden usvilla on masenstava. Maailma hymyilee, etkä tiedä enää mitä sana 'hymy' tarkoittaa. Tuijotat vain eteesi. Tänään halusit hymyillä. Halusit löytää sen rohkeuden hymyillä jollekulle. Nyt et enää ymmärrä miksi edes olet joskus hymyillyt. Käännät katseesi tiehen ja annat olla.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Lets dance through the sky, spin in stardust and drown in to tears. Don't know why we cry,we just and only do cry, the reason does not matter anymore, nor the effect of it. Actually, the tears does not matter eighter. We just cry. Even how hard you would trust on your own feet, when you fall, you fall from them. If you don't trust anything, anyone, is there nothing to scare anymore? Or does the fear grow with it?

Grows or or not, when you are empty, the morning sun and mist in the meadow is depressing. The world is smiling, but you don't know what word 'smile' means anymore. You just stare in front of yourself. Today you wanted to smile. You wanted to fine the courage to smile to someone. Now you can not even understand why you have smiled once. You turn your eyes to the road and let it be.

Smile, this is a fucking big joke

This is my hair
These are my eyes
This is me today
And there is no smiles left

Can't handel me? Not my problem sweetie.

Crying does not help when you are not The First Lady

Tuntuu, että blogini palailee siihen mistä se aikoinaan lähtikin. Kirjoitan yöllä, kirjoitan asioista jotka ahdistavat, kirjoitan ihmisille. Tapan aikaani, kosken tahdo mennä nukkumaan. Pelkään sitä, sitä mitä unessa ehkä näkisin. Mutten myöskään tahdo herätä aamulla, sillä silloin kaikki taas pyörii päässä. Tämä on kuin sirkus helvetistä. Ja sen pääklovni olen itse.


It feels like my blog is going back from there where it first started. I write at night, I write about things that harass me, I write to people. I kill my time, 'cause I don't want to go to sleep. I am scared by it, that what I might see in my dreams. Either I don't want to woke up in the mornings, 'cause then everything spins around my head again. This is like Circus from Hell. And the star clown is me.

Enkä tiennyt voivani tykätä näin helvetin kovaa

I just didn't know...

Miksi minä olen kuka olen?

Miksi olen tälläinen?  Kuinka minusta on tullut tälläinen? Milloin minusta on tullut tälläinen? Miksi juuri nyt kun sen takia kaikki sortuu? Tahto karata kasvaa koko ajan. Ottaa vain jalat alleen ja kadota. Miten paljon helpompaa olisikaan vain kadota. Ei ketään tai mitään ympärillä. Meinasin pyytää sinua karkaamana kanssani, mutta sitten se ei olisi laskettavissa katoamiseksi.

Why I am like this? How I became like this? When I became like this? Why now, when everything falls apart because of it? The will to run away grows all the time. Just start runing and disappear. How much easier it would be just to disappear. No one or anythig around. I almost asked you to runaway with me, but then it would not be caunted as a disappearing. 

Palannut taas kuuntelemaan Ed Sheerania. Kauniita sanoja, jotka ihmisten suusta tulleina ovat vain sana helinää. Kommunikointi on vaikeaa. Jos ajattelee liikaa mitä sanoo, ei saa sitä mitä tuntee ulos, pimittää asioita ja kaikki menee väärin. Sitten kun ei välitä yhtään mitä sanoo, sanoo kaikki tunteet ja ajatukset joita ei pitäisi kertoa kenellekkään. Nekin satuttavat. Olisiko helpompaa olla vain hiljaa? Hyshys hiljaa, antaa vain kaiken olla ja maata lattialla? 

Back to listening Ed Sheeran. Beautiful lyrics, that are just empty words when they are spoken by a people. Communication is hard. If thinks to much what to say, can't get any feelings out, hides things and everything is ruined. When does not care what to say, says all the feelings and toughts thats shouldn't told to anyone. Those hurts as well. Would it be easier to be quiet? Shhshh quiet, let everything just be and lie on the floor?

Fuck you ja se huono puoli

Mihin me jäimmekään?

Ei ainakaan mihinkään, mihin minä uskoisin. Ajatukset karkaavat siinä välissä, kun nousee portaita ylös mennäkseen sänkyyn. Aina ei voi toimia, eihän?

Teidätte elokuvan Anna Karenina? Loistava elokuva! Ihana ja mystinen, sai minut ajattelemaan niin paljon. Myös musiikit. Täydellistä. Sai toivomaan hiljaista talvipäivää. Tiedettähän myös ne päivät, jolloin sataa lunta, mutta on myös valoisaa? Maailma on peittynyt hiljaisuuteen. Ei ole ketään muuta, niin valkeaa ja puhdasta, uutta ja taijan omaista. Kunpa olisi tuo päivä, yksin täällä mökillä. Soittaisin vain näitä musiikkeja elokuvasta ja tanssisin, tanssisin, tanssisin. Pyörisin ympäri, menisin kuisitille katsomaan lunta ja tanssimaan lisää. Tanssia koko päivä, unohtaa elämisen pahuus. Ja vain puhtaasti nauttia tunteesta. Tunteesta, jonka musiikki, tanssiminen, lumi, valkeus, hiljaisuus ja kylmyys antavat. Juuri sataneen lumen tuoksu on niin rauhoittava. Täydellinen talvipäivä. Vain minä ja ajatukseni. Kukaan ei olisi siellä tuomitsemassa, kinaamassa, puhumassa, katsomassa, nauramassa, itkemässä. Vain minä loputtomassa valkeudessa.

Kunnes se käänyisi yöksi. Kylmä, pimeä yö. Tiedäthän, epätoivo on myöskin ihmeellinen tunne. Maata lattialla, katsoa ikkunan läpi, nähden vain tulen heijastuksen. Kuunnellen tulta takassa. Pyörien ympyrää pimeydessä. Kaikkialla mustaa. Syvää sinistä, mustaa, tummaa valkeaa, ei aurinkoa, vain kuu ja tähdet. Ei enää satavaa lunta, vain pimeys.

Mutta ei. Minut on kirottu ja nyt on 'kesä'. Rakkauden kesä 2013. Ärsyttää kuinka kaikki kesät ovat 'rakkauden' kesiä. Mistä tämä nimitys tulee? Noh, minkä teet. Istun kädet puuskassa odottaen syksyä.

So where were we?

At least not in something I belive in. Toughts runs away, while going to upstairs to go for a bed. Well, it can't always work, can it?

You know movie called Anna Karenina? Exelent movie! Wonderful, mysterious, made me think so much. But also the musics from it. Marvelous. Made me wish for a quiet winter day. You also know those days when it is light, but still is snowing? World is covered up with silence. There is no one else in the world, it is so white and pure and new and magical. I wish it would be that day, and alone at here summercottage, I would just play these musics from the movie, dance, dance, dance. Spin around, go to the balgony watch the snow and dance some more. Dance the whole day, forget the badness of living. And just purely enjoy of the feeling. The feeling that music, danceing, snow, witheness, silense, coldness gives. Smell of the snow that just have fallen is so calming. Perfect winder day. Only me and my toughts. No one would not be judgeing there, argueing, speaking, looking, laughing, crying. Only me in endless whiteness.

Untill it would turn into a night. Cold, dark night. See, sometimes despret is wonderful feeling as well. Lying on the floor, watching trough the window only seeing the fire flashing back. Listening the fire in the foreplace. Spining around in darkness. Everywhere black. Deep blue, black, dark white, no sun, only a moon and the stars. No snowing anymore. Only darkness.

But no. I have been cursed and now is 'summer'. Summer of love 2013. It is irritading how all the summers are called as a summer of 'love'. From where this name comes? Well, what can you do. I am sitting here my arms grossed my chest, waiting for the Autumn.

Please don't miss me, just remember me as I am at my best

Niin...

Aloittaminen on vaikeaa. Vaikeaa kun on heitetty loppuun. Kuten myös blogi tekstiä kirjoittaessa. Mistä aloittaa, kun on lopussa. Voinko kirjoittaa tämän lopusta alkuun? Voin? Oi, kiitos.

Miksi pitää olla vahva, ylpeä,itseppäinen, idiootti, tunteeton, negatiivinen?

Puhutko kenelle? Olenko ainut joka tuntee tuskaa? Miten päästää irti jostakin, jota ei ole ikinä edes pidellyt? Miksi kysyn aina niin paljon silti tietäen, että niihin kysymyksiin on vastausta... Kuten, välitätkö? Mitä siun mielessä on? Ja se suurin, ja se joka tulee syvimmältä sydämestäni MIKSI?!

ei loppua, ei alkua, ei keskikohtaa. Mutta tarina.

Yes...

Starting is always hard. Hard when you have been thrown in the end. Like while writing a blog. Where to begine, when you are in the end. Can I write this from the end to the start? I can? Oh, thank you.

Why one have to be strong, proud, stubborn, idiot, heartless, negative?

Are you talking with someone? Am I the only one who feels pain? How to let go of something you have never even held? Why I always ask so much when I know that to those questions there is no answers to be give... Like do you care? What is on your mind? And the biggest and the one that comes from the deepest of my hear WHY?!

No ending, no start, no middle. But the story.

Vähän skumppaa, vähän mansikoita

Ei miulla ole tällä hetkellä mitään sanottavaa. Tai on, mutta tajuan pitää ne pääni sisällä. Joskus on vain parempi olla hiljaa tunteistaan ja toivoa parasta silmät kiinni.

I have nothing to say at the moment. Well there is, but I am wise enought to keep it in side of my head. Sometimes it is just better to be quiet and hope for the best with eyes closed. 

My Heroin(es)

Vaikka olen vastaan We Heart It- postauksia niin... 

Tällä hetkellä vain pakko päästä jakamaan näiden neljän naisen ihania reploja.

*kuvat ovat linkkejä*

Taivaalla tuulee enkä kadu mitään, en yhtään mitään

Edith Piaf - Non, Je ne regrette rien

Kuinka monesti olen aloittanut sanalla: Sataa? Kuinka monesti olen kertonut rakastavani sadetta? Kuinka tuntuu, että maailma itkee takiani? Tai kanssani? Sataa, enkä näe vastarantaa. Maailma on rajannut minut pieneen tilaan. Sumentanut mieleni, kuten usva järven. Vai onko se sadetta? Onko mieleni höyrystänyt kyyneleeni sumuksi? 

Mutten välitä, en. En jaksa, en halua. En vain välitä. Elämässä ei ole mitään, mitä minä katuisin. Voisin elää jokaisen päivän pääpystyssä uudelleen. En välitä, en kadu. Seison tässä valintojeni takia, enkä aijo niiden takia kaatua. Antaa maailman kaatua ympäriltäni minä seison ja odotan kaiken rauhoittavan, pölyn laskeutuvan, tanssiakseni tuhon yli. Kevyin askelin, pienin hypyin ja piruetein kaiken yli. Pyörien yhä uudelleen ympäri, ympäri kunnes kaikki sumenee ja olen jossain muualla. 

Nostan jalkani ylös, laskiessani jälleen alas ne osuvat kosteaan sammaleeseen. Vajaon hiukan, vain huikan. Jään katsomaa uutta elämää. Niin se vain menee. Jonkin tuhoutuessa, syntyy jotain kauniinpaa. 

How many times I have started: it rains? How many times I have told how much I love rain? How it feels like the whole world is crying because of me? Or with me? It rains, I can't see the other shore. World has confined me into a small space. It has blurred my mind, like the mist has blurred the lake. Or is it the rain? Has my mind evaporate my tears to fog?

But I don't care, I don't. I don't stand, I don't want to. I just don't care. There is nothing I would regret in my life. I could live every single day again and keep my head held high. I don't care, I don't regret. I stand here because of my choises, and I won't fall because of them. Let the world fall around me, I will stand right here and wait everything to calm down, the dust to set down, so I can dance across the destruction. With light steps, small jumps and pirouettes across everything. Spining around again and again untill everything becomes misty and I am somewhere else.

I lift my feet up, when I put them down again they hit wet bryophyte. I sink a bit, but only a little. I remain to look a new life. That is how it goes. When something gets destroyed, it gives a birth to something more beautiful. 

-Please don't judge my english, it's bad I know, but i wanted to try, 'cause so many of my visitors aren't Finnish- 

And you could dance with the sky

Tässä pieni todistus liittyen bloggaamiseen

Kuten eilen yöllä kirjoitin, miusta ei ikinä tule kunnollista bloggaajaa, tai ainakaan niitä suloisia, ihania valtavirran bloggaajia ihanilla asukuvillaan. Oltiin viimeviikolla tyttöjen kanssa liikenteessä ja ja ajattelin, että voisin pistää tänne kuvaa tulemaan miltä mie näytän. Päällä oli lemppari mekko ja kivat korkkarit, naama ei ollut ihan hirveä. Mutaa yritäppä siinä ottaa minusta kuva. En ole mikään petolinnunperse joka on mädäntynyt viiden raiskaukerran jälkeen, mutta kuvat ovat jotain sitä luokkaa. Miulta puuttuu vain se kameranedessä olo geeni. Niin tässä nyt tulos:

"Joo hei et tasan ota kuvaa miun naamasta"

"Yritän olla söpö. Ai ei toimi?"

"Sadetanssi? Vai hei jeij mmie jammailen kameralle"

"Jooh, tämä on se paras"