Nuudeleita

Tiistait ovat lukkarissa siitä tyhmiä, että 8-10.45 ja jatkuu 13.20 jos ei ole RO:ta kuten tänään... Noh kotiin keittämään nuudeleita. Hyviä ovat paprikan paloilla ja soijalla, ja ei ette saa mitään tässä on ruoka annokseni eikö olekkin taiteellista WNB taide paskaa:D 

Ainiin ja tarkastakaapa tää linkki!

MOI! TÄMÄ TÄSSÄ JA NYT!

Näin täällä tänään, ja vittu tää tekstihän on punasta? O.o? Just like a helicopter prrrrrrrrr! :D

Pitkän yön jälkeen on helpompi hymyillä

Elämäni on vellonut nyt tässä viime viikon aikana turhankin kovaan, jotta siitä hiljaa selviäisin. Tuntuu lohduttavalta ajatella, että jo 6 päivän päästä olen kaukana täältä, ilman nettiyhteyttä. Ei tarvitse ajatella, ei huolehtia, ei hyperventiloida ja jos vaikka välttäisin ne paniikki kohtauksetkin.

Eilen illalla katsoin Nuori Hannibal- elokuva, on muuten helvetin hyvä. Se loppu joskus puoli yhdeltä ehkä? Sen jälkeen menin vasta nukkumaan, ja aamulla heräsin siihen, kun äiti huutelee alakerrasta, että joko olen syönyt ammiaisen...Ups! En ollut edes herännyt, nähnyt rentouttavasti unia pitkästä aikaa kylläkin. Uni ei sinäänsä ollut aivan mieluisin, mutta näin taas unen. Kun elämä menee huonosti, en näe tavllisesti unia, tai sitten ne ovat niin repaleisia, että en pysty niitä muyistamaan, ja jää vain ahdistava fiilis.

Oli ihana herätä aivan tyhjällä mielellä. En ajatellut mitään, katsoin ympärilleni ja huone oli tyhjä varjoista.  Kiitos! Ihana saada hymyillä ilman syytä. Ihana hengittää ja katsoa selkeillä silmillä maailmaa. En jaksa enää välittää. Ei miulla mitään sydäntä ole, ei tule olemaan, ennkä sellaista halua omistakkaan.

Ja kaikki lähti valheesta. Valheesta itselleni. Valehtelin itselleni tunteen ja poltin sillan raunioiksi, pitään katsoa savun hälvettyä ja pinnan jäähdyttyä, pystyykö sen rakentemaan uudelleen.


Kiitos!


Huomioikaa, toiveita on tullut vain ko,me, ja jos olen ensi keskiviikosta-seuraavan viikon sunnuntaihin poissa, tänne ei välttämättä mitään tule, eli toiveita kehiin ihmiset! Saatte laittaa ne mihin tahansa postaukseen tahdotte! viikonlopun jatkot!

It's Always A Good Time

Muistakaahan laittaa vielä niitä toiveita tulemaan joita sitten toteuttelen poissa ollessani! 

Tiedoitus asiaaaaapi :)

Moikka!

Tässä on paljon ehtinyt tapahtua, vähän turhankin lyhyessä ajassa, mutta eniveis!

Pari ilmotusta täältä päästä ruutua sinne!

Torstaina 28.2.-3.3(noilla main, en siis ole täällä kirjoittamssa, paluu päivää en ihan tarkalleen muista+ eli vähän reilun viikon pääsät) meikä häipyy etelän lämpöön lomaa viettämään, joten jos  haluaisitte toivoa jotain ajoitettuja postauksia? Saatte toivoa ihan mitä tahansa maan ja taivaan väliltä:)  Novelleja, kuvia, lempi asiaoita yms. Mitä vain keksitte:)

Olisi ikävä jättää blogi päivittämättä viikkoon (köhköh juuri hiljais eloa viettänyt mie) Ja jos ei kukaan vaivaudu mitään toivomaan, toden näköisesti blogi jää kokonaan ilman tai sitten tänne ilmestyy jotain lukukelvotonta paskaa.

Toinen on se, että olen löytänyt tasapainon, kuten parista edellisestä angstisemmasta postauksesta voitte lukea, ei mennyt ihan putkeen, noh nyt on tasapaino asian kanssa.

Tänään rupean myös tekemään niitä miettimiäni lisä sivuja :D Toivottakaa toki onnea yritykselle!

Siivosin myös huoneeni (pöytä+vaatekaappi) saavutus joka ei teidän elämää hetkauta, mutta minulle suurikin saavutus.

Vielä sellainen turha asia, kuin että, lähden huomenna sho-sho-shopppppaileeen matkalle vähän kaikkee kiwssuuu :3

With love
HAPPY ME!!!!

Hymy ei kuvaa hymyä

Siis sanana, ei HYMY muistuta hymyä, jos siis tajuatte mitä hean takaa. On nämä selitykset olleet niin mahtavaa luokkaa tässä viikonlopun ja tämän oäivän aikana.

Mutta kumminkin, elämä hymyilee, ja aurinko paistaa pilven takana. Ongelmat ratkesivat, ja nyt on helvetin hauska hymyillä! Käytiin tänään myös typyjen kanssa salilla, ja jospa sitä sinne sitten kortit hankittaisiin taas :) ihastuttavaa loppu maanantaita jos en keksi jotain hassun hauskaa ja tule tänne uudelleen!

Tsiruleijjaaa!!!

Polte

Polte kämmenessä, kun sen painan tee mukin suuaukolle, pidän sitä siinä hetken, tunnen kuuman höyryn  vasten kämmenihoani, se polttaa, se sattuu, se on todellista. Nousen ylös tuolilta, kävelen ikkunaan ja tunnen kyynelten poltteen lasittuneiden silmieni takana. Menitin kykyni tuohon auttavaan asiaan jo 9 vuotta sitten. En osaa enää itkeä miesten takia, vaikka se saattaisi helpottaa, olen liian ylpeä, liian itsepäinen. Ja kun en osaa itkeä helpottaakseni oloa, saan paniikki kohtauksen, lopetan hengittämisen, käperryn ja alan tärisemään. Elämä on vaikeaa, rinnassa polttaa, keuhkoja pakottaa, kädet tärisee ja silmiä särkee.

Hautaan pääni käsiini ja hoen; hengitä...hengitä...hengitä...
En osaa laskea kymmeneen, en osaa ajatella, enkä olla ajattelematta. Välähdyksiä päässä ja pään ulkopuolella. Pieniä muistoja, suuria tunteitä, järjetöntä käyttäytymistä. Kaikki vanhat vittuilut, huudot, raivoamiset, söpöilyt, awww- hetket, haaveet, toiveet, naurut, ääneen lausutut monimutkaisesti selitetyt valheet. Kaikki tuo vain sen takia, että saatoin huijata itseäni ja tuhota jotain ihanaa mitä olisin saattanut omistaa. Kun en itke, nenää alkaa polttamaan, sormet eksyvät, poskia kuumottaa ja heikotta. Tee on kuumaa, se polttaa kielen, tuntuva tuska jonka pystyy määrittämään, tuntuu mukavalta.

Olenko tulossa hulluksi? Voinko vain jäädä lattialla makaamaan? Saanko itkeä itseni uneen? Miksi juuri nyt ja näin? Tykkäänkö hänestä?

Haluan vain  huutaa ja käpertyä maailmalta piiloon. Tuntea jotain turvallista ympärilläni... Ajatukset eivät päästä rauhaan, ne heittää toive kuvia verkkokalvoilleni, maalaavat piruja seinille ja koko mieli irvistelee ilkeästi; Entä, jos se turvallinen jokin, olisivatkin hänen kätensä ympärilläsi? Ilkeää naurua ja lisää huutoa.

Jos tämä olisi piiretty elokuva valot välkkyisivät, mustaa vasten olisi piirretty räikeitä, ilkeitä naamoja ja koko maailma pyörisi mustuudessa ympärilläni, kiljuisin ja juoksisin karkuun tavaroiden ja muistojen haamujen liidellessä ympärilläni. Kunnes lopulta kaatuisin ja käpertyisin kokoon, jäisin siihen itkemään ja tärisemään. Niin se menisi, jo koska kyseessä olisi miun elämä, prinssi ratsastaisi toisen prinsessan kanssa auringon laskuun, minä jäisin pimeään kuin hyljätty nukke.

Kuin hyljätty nukke. . .

Oli hyvä idea, no ei sitten ja kiitos maailma taas vaihteeksi

Kyllä miulla oli idea postata wanhojen päivän koruja, puku kuvien kanssa vielä pari asiaa ennen kuin ne minnekkään saan. Noh, photobuket on uudistunut ongelmia ensin muokkaamisen kanssa, sitten se antaa ne muokkaamattomat kuvat tänne, vaikka tallensin ne photobuckettiin siten, että se tuhosi sen alkuperäisen ja poistin selaushistorian ennen kuin HTML-koodilla ne tänne toin. Eipä toimi...

Noh, huomenissa sitten ehkä.

Viikonloppuna sisko oli käymässä taas pitkästä aikaa ja höpöttelyksihän se meni. Tajusin pari kamalaa (noh, siis kamalaa ja kamalaa) asiaa.( http://lish-midnightlove.blogspot.fi/2012/04/vaara-aika-vaara-paikka-vaara-ihminen.html ) Liittyi itse asiassa tähän samaiseen ongelmaan, ja vieläkin sama ihminen kyseessä. Ärsyttää suunnattomasti tämä pienen ihmisen heikkous ja päättämättömyyskyvyyttymyys. (johan oli sana)

Olen myös tässä lähdössä lomamatkalle paikkaan jossa ei ole nettiä, eli ajattelin tehdä pari ajastettua postausta. Laittakaahan toiveita tulemaan. Ja siis aikaa lähtöön vajaa kaksi viikkoa!!! Hih! Jotain hyvää tässäkin hetkessä siis. Nyt lähden keittämään teetä.

Tikun päässä on pinkki paljetti-rusetti

Anteeksi, mutta tämä vain on hyvä...

Vaikeata kirjoittaa juuri maalatuilla kynsillä. Sormet harottavat joka suuntaan, ja kello tikittää aivan liian nopeaa. Huomenna wanhat, sisko tulee tännä, ja loppu viikonlopuksi mökille. Kuka on kanssani iloinen? (Saa olla puolestakin) Jostain syystä odotan kesää, tavallisesti en sitä odota, mutta nyt tuntuu siltä että haluan odottaa kesää. Viimeinen kesä ala-ikäisenä, en kyllä slti aijo kasvaa aikuiseksi, joten älkää huoliko (itkekää) blogi, säilyy aivan samanlaisena huupalaapona.

Paljon on jäänyt täällä jakamatta, kivoja kirjoituksia, joita on tehty äidinkielen luovankirjoittamiksen kujrssilla, monta hauskaa kuvaa ja hymyä on jäänyt ruudun tälle puolelle. On täällä itkettykkin, siksi nyt on ollu viikon hiljaisuus. Alan kumminkin täällä piristyä, ja palailla. Ehkä saisin tehtyä jotain, fiksuakin tänne? Monta lisä sivua on tulossa, noh ainakin suunnitteilla. Pakko saada ja Tavoitteita, sivut. Monta asiaa haluaisin, ja halujaisin ne myös täällä jakaa, sekä miulla on nyt parikin tavoitetta. :)

Pitäisi lopetella nyt lyhyeen, aloitettuani en usein pysty lopettamaan, ja nyt on niin paljon tekemättä!! Suihkuun, kynnet loppuun, etsiä korut valmiiksi ja pakata kassit, laukut, huomiseksi.

See U
Ja hyvää torstaita :)

+

Troublemaker

Otsikot on perseestä, mutta: päivä sanoissa, turha päiväkirjamainen postaus

Heräsin aamulla, 6,5 tunnin yö uniltani virkeänä, kerrankin jätin torkut soitattamatta ja nousin heti pukemaan. Kouluun lähdin ajoissa, enkä juossut ympäri asuntoa etsien viimeisiä tavaroitani. Matikantunnille, joilla istun yksin, menin suht positiivisesti, en kitissyt tai valittanut. Istuin hiljaa ja itse asiassa tein tehtäviäkin, ope tuli aina välillä kysymään takusinhan asian, taisi vielä muistaa miut ylä-aste ajoilta jolloin en jaksanut keskittyä jameni todella huonosti hänen tunnit.

Siitä jatkoin kiltisti englannin kielioppi kurssille, ja tein kiltisti tehävät ja olin ahkerasti mukana kuuntelemassa opetusta. Tunnin jälkeen miulla olikin hypäri ja olin mitä mainioimmalla tuulella, pitäisi käydä opolla ja terkkarilla. Opolle oli aika ensin, ja sainkin lukujärjestykseni kuntoon, ja nyt tiedä mitä kirjoitan. Englanti pitkänä, matikka lyhyenä, äidinkieli, terveystieto ja psykologia. Ainakin tänään olen vielä tuota mieltä,ja ei en tiedä suunnitelmiani lukion jälkeen. Opolla kävi myös ilmi, että,inun pitäisi tenttiä uskonnon kakkos kurssi, noh lappu kouraan ja uskonnonopejen luokse. Noh, olin todella super iloinen että sain asiat järjestykseen opolla, ja elämä hymyili. Koputin ja kysyin opea jolle haluaisin tenttiä, hän oli paikalla ja piti pientä kokousta muiden opejen kanssa, kysyin nätisti saisinko häiritä hetkeksi, vastaus oli toki, ja ope olisi antanut miun tenttiä kurssin jahymyilikin iloisesti, kunnes toinen ope nappaa tenttimis lapun kädestäni ja pamauttaa että, HÄN on tenntimis vastaava HÄN ei tykkää tenttijöistä HÄNELLÄ on kokouskesken ja että HÄN kastsoo nenänvarttapitkin oppilaita jotka tenttivät, HÄN onhyvö opettaja jaHÄNEN tunneillensa tullaan eikä niitä tentitä. Tuli aika vittumainen olo suoraan sanottunakun opettaja katsoo nenänvarttapitkin,javain sen takia siis tentin että muuten ei lukkariinmahdu koko riivatun kurssi! Noh, nöyränä vielä yritin paperiin rehtorin allekirjoitusta metsästää,mutta ah! eihän hän ole paikalla missään välissä missä minä häntä kävi katsomassa...Hiipparoin siitä terkkarin huoneen eteen. Terkkari oli itse varannut minulle ajan, ' sopisiko 12.2 klo 12.00?' olin viittä vaille oven edessä ja ovessa lappu " lounas tauolla" , noh viisi minuuttia etu ajassa jotenodotin kiltisti,viisi yli koputin oveen,josko terkkari olisikin paikalla ja unohtanut lapunvain oveen.ei, ei niin ketään. Odotin siinä sitten vartinyli asti jolloin alkoi ruokailu. Totesin, että terkkarinehdottama aika ja terkkari ei paikalla = mie meen syömään. Pieni tunteen purkaus tytöille asioista javetistö hernekeittoa syömään. Sen jälkeen kävin taas metsästämässä rehtoria vaan eipä ollut paikalla, odottaa huomiseen koko lappu sitten... Mutta terkkari sentään oli! Eiedes pyytänyt anteeksi tai pahoitellut,ei näyttänyt edes muistavan koko aika varausta... Hienoa.

Siinä tunne tilassa englannin tunnille jonka opettajasta ennuurikaan tykkää, päivä paranee. Noh, kiitos miun ihanientyttöjen piristyi. Ja sittne loopulta sekosin... Siitä sitten viimeisiin wanhojen harkkoihin jäiks! Hauskaa oli!

Kotona irlantilainen kaveri sai houkuteltua skypeen, ei toiminut... Fbn video puhelu toimi, paitsi että en suostunut puhumaan... En tykkääpuhua englantia, sitä äidinkielenään puhuvalle,enkä tykkää puhua tietokoneelle, jos joku tajuaa mitä tarkoitan. Sitten loppu päivä katosi. Tiedättekökunvain katsoo kelloa ja tajuaa kuinka paljon se on vaikkei pysty sitten sanomaan mitä ontehnyt. Nyt iskee lievä paniikki kohtaus jaharjoittelen hengittämistäsängyn pohjalla.

Mutta hyvät yöt, jakiitos kaikille kaikesta!

Jaanteeksi kirjoitan pädillä välilyönti ei toimikunnolla ja en jaksa tarkastaa tätä!

Tänään en jaksa olla nätti.

En vain jaksa. Hymyilen, en katso ketään silmiin, lasittuneen katseen takana on liikaa tunteita. Kysyisit, vetäisin varmaan turpaan. Perkele, kuin kaikki voikin taas kaatua niskaan? Ainoa ihminen jolle haluan puhua... Ainiin, taisin polttaasen sillan. En osaa pyytää apua, en sitä halua. En halua olla heikko enkä pelastettavissa. Hän on niin ystävällinen ja kiltti, mitä teen? No, mie vaan vittuilen. Enkä osaa pyytää anteeksi. Asiat on väärinpäin tärkeysjärjestyksessä, ja vittuunnus kasvaa,vihaan muuten tuota sanaa 'Vittu',ei se pura tunteita se on vain pieni kirous,

Nielen kyyneleet ja tapan tunteeni.

Vinkki kuinka se tehdään, jos on aikaa:

Sulje silmät
Hengitä hitaaaaaasti kymmeneen koko ajan laskien sisään-yksi-ulos, sisään-kaksi-ulos, kun pääset kymmeneen pidä vieläkin silmät kiinni,ajattele positiivisesti(älä positiivista ajatusta, tai tapahtumaan vain ja ainoastaan POSITIIVISESTI) älä avaa silmiä ennen kuin voit ajatella positiivisesti, sitten kun voit avaa silmäsi ja hymyile. Voit hengittää taas vähän aikaa.


Paskat myös siitä,kuinka sanotaan että liikunta auttaa purkamaan tunteet, siitä tulee hyvä ja energinen olo tai että sen jälkeen nukahtaa heti. P-A-S-K-A-T-! Ärsyttää enemmän, kroppa ei pysty nukkumaan, väsyttää enemmän ja aivot toimivat liian hyvin. Kiitos, sille nerolle joka väittäö minulle urheilun ja liikkunnan auttavan.

Tänään helvetin paskan päivän jälkeen tanssi tunnille, näytän zombilta, itkeneeltä, väsyneeltä enkäkeskity. Ope kysyy 'Kaikki hyvin Liisa?' (PERKELE EI OLE EI!!!AUTA MINNUU MIE VAAN KAADUN ENKÄ JAKSA NOUSTA YLÖS, KAIKKI VETÄÄ MINNUU POHJAAN!!!) "Joo, vähän väsyttää" ja pieni sievä hymy.

Ehkä, joskus on hyvä osata valehdella tunteestaan,mutta toisinaan olisi varmaan helpompi vain antautua ja huutaa kaikki pellolle,vaikka sitten sille joka haluaa auttaa ja kuunnelle, jolle vain kettuilee päin naamaa...

Lähden tästä hukuttautumaan suihkuun.


Terv. Helvetin Ämmä, joka ei osaa pyytää ystävältään apua,vaan ajaa tämän yhä pahemmin pois.

White Wine

Ei, miulla ei ole valkoviini-pulloa täällä, tykkään vain sanasta White Wine, juurikin siis englanniksi.

Olen ollut hiljaisellä päällä, täällä blogin puolella. Haluaisin jakaa teille niin paljon ja en silti yhtään mitään. Haluaisin tanssia kanssanne tähtiin ja takaisin ja dumpata kylmästu tanssilattialle.
 Noh, ehkä se höyryistä ja koeviikko ohi! Ja wanhoihin alle kaksi viikkoa!! Jäikkks!! : D

Hämmennänkö teitä lyhyellä postauksella vai teenkö ja tylsistytän pitkän romaanin? Saa nähdä, tulin juuri suihkusta, ja nyt kotona häärin, kamatkasaan vien ne Miralle, ja sitten viideksi kampaajalle wanhojen-koekampaukseen ja sitten Miran luokse tyttöjen iltaa viettämään med murut : )

Keeping Up Appearences

Jos ei teillä muuta tekemistä ole, niin siinä hyvä britti komedia sarja.

Joo, vieläkin olen koneen edessä fleda märkänä ja meikittömänä, lähtö kampaajalla olisi puoli viisi, ja sitä enne pitäisi käydä kirjastosa, kaupassa ja viemässä kamat jo valmiiksi Miralle...Juups, olen tehokas ihminen kyllä vain.

Kahvia kymmenen minuutin päästä ja puolukkapiirakkaa! Nomsh!
Hyvähän tätä tekstiä on käydä katsomassa, kuin odottaisi sen olevan päivittyvä feispookki tai chatti... Ei se itsestään kirjoittaudu yhtään eespäin, ei yhtään ei.

Taidan unohtaa kirjastossa käynnin. Ehkä vain kauppaan ja pitäisi varmaan pakatakkin? Vai mitä luulette?

Ups, tätähän on kirjoitettu jo ties kuinka pitkään. My miss, sorry honeys!

Mutta, anyways, nyt on meikit naamassa ja oottelen mamaa, että pääsen kampaajalle ja sieltä tyttöjen luokse : ) Pitäs käydä siellä kaupassa vaan :/ Noh, ylös ulos ja kauppaan!!

See you!